Uutisia

Tekniikan tohtori Antti Roine (sk 24.6.) kysyi mielipidekirjoituksessaan, mikä lääkkeeksi talousahdinkoon. Roine toteaa kirjoituksessaan, että markkinatalouden perusteoriat syntyivät aikana, jolloin omaisuutta kasvatettiin investoimalla. Valtiopäiväneuvos Mikko Elo (sk 25.6) puolestaan pohdiskeli, voisiko Ranskan yhteisvastuusopimuksesta olla apua Suomen ahdinkoon ja toteaa kirjoituksessaan, että yritykset ovat parantaneet tulostaan ja lisänneet osinkoja lähinnä vähentämällä työvoimaa.
Keskustan puheenjohtaja tuleva pääministeri Juha Sipilä totesi huhtikuussa Suomen olevan 10 – 15 prosenttia jäljessä Ruotsia ja Saksaa kilpailukyvyssä. Ennen vaaleja Sipilä alkoi jo toistaa yhteiskuntasopimuksen ja yleensä Suomen hintakilpailukyvyn palauttamista ns. avainkysymyksenä. Yhtenä keinona Sipilä esitti vaalien jälkeen työajan pidentämisen 100 tunnilla. Ay – liike ja vasemmistopuolueet ovat olleet voimattomia viimeisten viikkojen aikana käydyssä keskustelussa.
Kampanjan aikana selkeästi eniten esille asiana on noussut köyhyys ja erityisesti eläkeläisköyhyys.
Talouskeskustelu sai uutta puhtia Aalto-yliopiston professori Pertti Haaparannan kolumnin ”Miten Suomen taloutta voitaisiin elvyttää?” jälkeen.
Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä lienee paikallaan kysyä, millä tolalla sukupuolten tasa-arvo nyky-Suomessa on.
Kiertäessäni vaalikampanjan merkeissä maakuntaa, olen saanut käydä keskusteluja hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kanssa. Mielipiteitä on tietysti niin monta kuin puhujia, mutta yhdestä asiasta tuntuu olevan selkeä yksimielisyys, nimittäin hyvinvointiyhteiskunnan tukiverkon säilyttäminen. Kenenkään en ole kuullut toivovan, että heikompiosaisia tuettaisiin vähemmän tai että yhteiskunta kannattelisi liikaa oikeasti köyhyysrajan alla eläviä.