Konsensus on Suomen vahvuus

28.2.2015

SDP:n ex-puheenjohtaja, kansanedustaja Jutta Urpilainen (Demokraatti 18.2.) perää konsensuspolitiikan vastustajilta vaihtoehtoisia tapoja päätöksenteolle. Urpilainen perustelee harjoitettua politiikkaa muun muassa sillä, että vaikeuksistaan huolimatta Suomi on pysynyt yhtenäisenä kansakuntana.

Tuomitessaan konsensuksen vanhentuneeksi pääministeri Alexander Stubb (kok.) ilmaisi samalla tukensa Elinkeinoelämän Keskusliiton näkemyksille keskitettyjen työmarkkinaratkaisujen tulemisesta tiensä päähän. Joutuukin kysymään, mitä siitä seuraisi, jos konsensus heitettäisiin romukoppaan? Miten kävisi työmarkkinaratkaisuille, tulopolitiikalle ja työelämän pelisäännöille?

 

Palkkaerot ovat nousemassa entistä selvemmin elintason mittareiksi. Vuosituhannen alussa Saksan nimellispalkkataso oli suhteessa Suomen palkkatasoa korkeampi. Perinteisesti Suomi on ollut pienen palkkahajonnan maa. Palkkojen hajontaan eri maissa ovat vaikuttaneet oleellisesti ne puitteet, joissa palkoista on sovittu. Suomessa ratkaisuja on voitu tehdä konsensuksen ilmapiirissä. Ratkaisuissa on huomioitu myös matalapalkka-alojen tarpeet.

 

Työmarkkinoiden joustavuudesta puhuttaessa Saksa on ollut usein ihannoinnin kohteena. Nykypäivän Saksassa tuloerot ovat EU-maiden vertailussa varsin suuret. Myös köyhyys on lisääntynyt maassa nopeasti ja koskettaa nykyään entistä useammin muun muassa lapsiperheitä.  Saksa vertautuukin nykyään matalapalkkamaihin Latviaan, Liettuaan ja Viroon, joissa palkoista sovitaan pääsääntöisesti yrityskohtaisesti.

 

Ranska ja Hollanti erottuvat eurooppalaisella kartalla maina, joissa palkat jakautuvat suhteellisen tasaisesti. Selittävänä tekijänä ovat neuvottelujärjestelmät, minimipalkkalainsäädäntö ja työehtosopimusten kattavuus. Saksassa palkkatasa-arvon ja palkkaerojen kasvun keskeisinä syinä ovat olleet yrityskohtaiset sopimukset sekä se, että työehdoista tinkiminen on tehty mahdolliseksi.

 

Suomalaisen yhteiskunnan vakavin ongelma on työttömyys. Se aiheuttaa tuloerojen kasvua ja siksi voimavarat pitää suunnata ratkaisuihin, joilla tuetaan työllisyyttä. Reilu suomalainen malli olisi maltillinen pitkä työmarkkinaratkaisu. Konsensuksen luulisi kelpaavan myös Elinkeinoelämän Keskusliitolle ja pääministeripuolue kokoomukselle.