SATASOTE JA MAAKUNTAUUDISTUS

25.5.2016

Satakunnassa tehdään omaa SOTE uudistusta hallituksen uudistuksen rinnalla, ihan siltä varalta, että maan hallituksen esitys vaikka törmää perustuslaillisiin tai muihin ongelmiin. Hallituksen alkuperäisenä keskeisenä tavoitteena lienee ollut kestävyysvajeen korjaaminen. Lisäksi on puhuttu niitä diipa daapa lauseita hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta, peruspalvelujen vahvistamisesta. Rahoitus ja järjestämisvastuu ovat olleet myös pitkään keskustelun aiheina. Maan hallitus on omilla toimillaan nostanut kestävyysvajeen rinnalle valinnanvapauden. Valinnanvapaus ja monituottajamalli ovat ne sanat, jotka ohjaa kaikkea toimintaa.

Nyt ehkä tuo tärkein peruspalveluiden vahvistaminen on jotenkin unohtunut. Hallituksen esityksen mukaan tulevaisuus ratkaistaan 1 + 5 + 12 + 18 + 313 tavalla. Tästä puuttuu ne markkinoilta tulevat yhtiöt ja kolmannen sektorin toimijat. Pääluottamusmiehenä ja luottamushenkilönä joutuu asiaa pohtimaan monesta näkökulmasta. Miten taataan uudessa järjestelmässä laadukkaat palvelut ja miten henkilöstön asema tulevassa uudistuksessa turvataan.

Hallitusohjelmassa ei ole tasa-arvonäkökulmaa. Kaikessa hallituksen toimissa näkyy se ajatus, että naiset ovat syyllisiä maamme tilaan. Huolestuttavaa on, että tämän tasa-arvonäkökulman puuttuminen saa myös maakunnan ihmiset sekaisin. Ylpeinä virkamiehet ja -naiset kertovat, että tukipalvelut yhtiöitetään nopeasti ja tiettyjä palveluita päästään kilpailuttamaan. Tähän yhteyteen kytketään sanoja kilpailuneutraliteetistä. Kukaan ei kyseenalaista, miksi julkinen ja yksityinen pitäisi toimia samoilla säännöillä. Tasa-arvon näkökulma erityisesti osana julkista palvelua on pääluottamusmiehen näkökulmasta tärkeää. Luottamushenkilönä olen taas kiinnostunut myös siitä, että verovaroilla rahoitettuja palveluita tai niistä saatuja voittoja "pumpataan" muualle.

Satakunnassa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä vuosina 2016 - 2025 eläkeiän saavuttaa n. 4500 henkilöä, mikä tarkoittaa kokonaismäärästä lähes 30%.

Johtuuko maan hallituksen yhtiöittämisvimma juuri edellä kuvatusta seikasta. Nähdään, että tässä on se palkkojen alennusmahdollisuus, kun avataan markkinat kilpailulle. Kuntien henkilöstön näkökulmasta huoli on suuri. Sovelletaanko maakuntien palvelukseen siirtyviin todellakin kunnallisia viranhaltija- sekä työ- ja virkaehtosopimuslainsäädäntöä tai työehtoja? Mikä on tuleva eläkejärjestelmä? Kuka on jatkossa työnantajaedustaja? Tuleeko näissäkin asioissa laajaa valinnanvapautta erityisesti työnantajille?

Satakunnassa yhteistyö oman tuotantostrategian luomisen osalta on todella ohuen langan varassa. Riippuen poliittisista puolueista tahtotila vaihtelee huolestuttavan paljon.

Satakunnassa puhutaan n. miljardin euron paketista. Tuossa luvussa ei ole kiinteistöjä ja niihin liittyviä kysymyksiä. Julkisia toimipisteitä/toimijoita on 2 555 ja yksityisiä 1200. Miten jatkossa lähipalvelut tarjotaan? Arvioin, että karsinta käy juuri noiden julkisten toimipisteiden/toimijoiden osalta. Karsintaa suoritetaan digitalisaation ja liikkuvien hoitoketjujen muodossa. Kun palataan siihen alkuperäiseen kysymykseen yhdenvertaisista palveluista tai kestävyysvajeen korjaamisesta, uskallan epäillä niiden toteutumista.