Sote uudistus vai uupumus?

17.2.2017

Minulle on tehty kysymyksiä ja kommentoitu, että sote-uudistus ei voi olla osana kuntavaaliteemaa, koska siitä päätetään eduskunnassa. Tässä on se harha, jota poliittinen oikeisto, erityisesti hallituspuolueet, nyt haluaa ajaa. Kunnat ovat tähän saakka vastanneet lähes kaikesta erikoissairaanhoitoa lukuun ottamatta. Kunnilla on siis ollut järjestämisvastuu. Nyt kuntien asemaa ollaan muuttamassa siten, että päätösvalta itsehallinnon osalta murenee ja samalla murenee kuntalaisten vaikutusmahdollisuudet.

Sote-uudistuksella tavoiteltiin alun alkaen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhdistämistä ja terveyserojen kaventamista. Tähän on sitten kytketty usean miljardin säästötavoitteet kylkeen. Pääministeri Sipilän ajama muutos valinnanvapauksineen astuu voimaan portaittain, joista edellä mainittu 2020 loppuun mennessä.

Kritiikki uudistusta kohtaan kasvaa. Eniten kritiikkiä hallituksen esitykset saavat pakkoyhtiöittämisten ja valinnanvapauden osalta. Ylen A-studiossa muutama viikko sitten Antti Lindtman otti esimerkkinä Satakunnan keskussairaalan päivystyksen ortopedien osalta. Nyt yhdeksän ortopediä huolehtivat päivystyksestä. Itselleni uudistus näyttäytyi tämän jälkeen entistä sekavammalta ja monimutkaisemmalta. Tarkistin asiaa sairaanhoitopiirin johtajalta Ahti Pistolta, että pitikö tämä kertomus paikkansa. Häneltä sain käsityksen, että hallituksen kaavailut tarkoittavat sitä, että puolet nykytoiminnasta on yhtiöitettävä.

Sipilän ajatuksena mielestäni on, että kilpailulla ja markkinoilla saavutettaisiin säästöä. Itse en usko, että julkinen sektori, jonka periaatteena ei ole ollut koskaan tuottaa voittoa, voisi sopeutua näiden parin kolmen vuoden aikana markkinaehtoiseen toimintaan. Toisaalta niiden ei mielestäni edes kuuluisi. Miten markkinat syntyvät maakuntakeskusten ulkopuolelle? En ihan heti usko niin tapahtuvan. Markkinat ja yritykset menevät sinne, missä on suurin kysyntä palveluille.

Tästä mielestäni voi käyttää esimerkkinä Porissa jo markkinoita valtaavan Terveystalon yrityskauppoja ja jopa aggressiivista toimintaa. Nämä kansainväliset terveydenhuollon yritykset ovat toimineet jo usean vuoden ajan ympäristössä, jossa asiakkaat ovat valinneet heidät. Julkisen sektorin tehtävä on ollut huolehtiminen kaikista ja tavoite on ollut ympäri maan sama eli terveyserojen kaventaminen eri väestöryhmien välillä.

Pelkään, että tässä uudistuksessa loppujen lopuksi häviäjä on syrjäkylällä pienillä tuloilla toimeentuleva kuntalainen. Yhtiömaailma on ankara. Edes julkisomisteinen yhtiö ei voi toimia tai pitää toimipistettä tappiolla. Asiakasmaksujen korottamisella ei edes perähikiän Sote oy voi tuottaa ja toimia taloudellisesti. Jos lopputulos on se, että hoitoon pääsy viivästyy, voivat erikoissairaanhoidon kustannukset nousta jopa dramaattisesti.

Muutos on raskas ja vaikeasti ymmärrettävä. Kaikesta huolimatta, vaikka aiheena maakunta- ja sote uudistus on raskas, väsyttävä ja vaikeaselkoinen, kannustan kaikkia haastamaan kuntavaaliehdokkaita keskustelemaan asiasta ja kertomaan, mitä tapahtuu palveluille omassa kunnassa.